Mikä minut sitten sai ajautumaan tähän maailmaan; tähän olisi hienoa höpistä jotain maailmanrauhasta tai muusta yhtä hienosta aatteesta, mutta ei... syyni on vain ja ainoastaan "turhamaisuus" mutta olen nainen ja avoimesti myönnän olevani myös sitä! Elämäni aikana minulla on ollut ainainen viha-rakkaus suhde kynsilakkoihin. Aina silloin tällöin olen niihin hullaantunut ja ostanut pulloittain, ainoastaan hetken päästä todetakseni olen surkea lakkaaja, kynsilakan kuivuminen kestää tuhottoman kauan ja puolituntia lakkaamisen jälkeen lakat olleet kurtussa tai sormenjälkiä täynnä.
Mutta sitten hieman alle vuosi sitten huomasin crackle lakkojen tulleen kauppoihin ja pakkohan niitä oli päästä kokeilemaan ja suhteeni kääntyi taas rakkaus puolelle. Crackle lakoista intohimo alkoi kasvaa ja kasvaa, nyt uusenlaisia tuotteita kertynyt jo huimasti lisää. Nail art kuulostaa vieläkin hieman oudolta, koska tekeleeni ovat kaukana taiteesta. Netti ja blogit täynnä aivan uskomattoman taitavia kynsitaiteilijoita, joiden kätten jälkiä kateudesta vihreänä seuraan, ja koska piirrustus taitoni ovat erittäin minimaaliset, ei minusta taiteilijaa saa tekemälläkään. Itseäni miellyttäviä kivoja juttuja kylläkin.. ja ajan mittaan olen huomannut saavani myös muilta kehuja, joten edes hieman kehitystä on tapahtunut. Taidan päättää ensinmäisen postaukseni tähän, höpistäväähän minulla riittäisi vaikka kuinka, mutta jätetään niitä uusin postauksiin.
Testatakseni lisään tähän yhden laukkaus kuvan, mutta koska se on hieman vanhempi kuva en millään muista käytettyjä tuotteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti